Päivälleen tasan kymmenen vuotta sitten väittelin. Tutkin sansibarilaisnuoria, joiden väitettiin olleen osa Al-Qaidan terroristisoluja itäisessä Afrikassa. Yhdysvaltojen suurlähetysten pommitukset Dar es Salaamissa ja Nairobissa nostivat järjestön uutisotsikoihin. Alkoi sota terrorismia vastaan. Väitöksessäni ehdotin rauhaa terrorismia vastaan. Pitkäjänteinen työ sansibarilaisnuorten elinolojen kehittämiseksi kantoi hedelmää.
Paljon on vettä virrannut Aurajoessa. Tutkimukseni diskurssi on tullut lähelle. Nykyään turkulaisena muistelimme vuoden takaista terroritekoa kauppatorilla. Tapahtuma kosketti suomalaisia syvästi. Vaikka aihe kosketti läheltä, katson, että lectioni loppulauselma on edelleen varsin validi: “Mitä enemmän nuorilla on syitä elää, sitä vähemmän heillä on syitä kuolla.”
Nuoria on tänään enemmän kuin koskaan – 1,8 miljardia. Ja heidän suhteellinen määränsä jatkaa kasvamistaan. Maailmanlaajuisesti nuorella on kolminkertaisesti suurempi riski jäädä työttömäksi aikuisiin verrattuna. Oikeus ihmisarvoiseen työhön jää liian monen kaukaiseksi unelmaksi. Yli 400 miljoonaa nuorta elää konfliktialueilla. Konflikteissa, joiden syntyyn tai sopimiseen heillä ei juurikaan ole ollut roolia. Sen sijaan konfliktien ylläpitäjät käyttävät heidän haavoittuvuuttaan hyväksi omien tarkoitusperiensä edistämiseksi.
YK on herännyt. Nuorten asia on noussut esiin. Kesällä ilmestyi nuorten ihmisoikeuksia tarkasteleva raportti. Kieltämättä raportin herättämä kysymys siitä, pitäisikö nuorilla olla erikseen nuorten oikeudet -julistus, kuten lapsilla ja vammaisilla henkilöillä on, on varsin perusteltu. Niin merkittävällä tavalla nuorten ihmisoikeudet eivät tällä hetkellä toteudu. YK:n viimeaikaisille merkittäville aloitteille kiitos kuuluu osaltaan myös suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle ja nuorisojärjestöille. Heidän aloitteestaan syntyi 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma. Päätöslauselma peräänkuuluttaa uudenlaista ajattelutapaa. Se nostaa nuoret uhkatekijöistä rauhantoimijoiksi, eikä näe heitä niinkään väkivallan tekijöinä tai sen uhreina. Voisi jopa sanoa, että päätöslauselma näkee nuoret aktiivisina maailmankansalaisina, niin vahvasti se ottaa kantaa nuorten voimaantumiseen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen, laadukkaaseen rauhankasvatukseen ja väkivaltaa ehkäisevään toimintaan.
Järjestömme on ollut nuorten rauhan asialla pitkään – jo 175 vuoden ajan. Sitoutuneisuudestamme aiheen pariin saimme Nobelin rauhanpalkinnon. Suomen YMCA jätti heinäkuussa 2018 kansainvälisen YMCA:n yleiskokoukselle päätösehdotuksen, joka suosittelee, että järjestö olisi aktiivisesti mukana kansallisten 2250-toimeenpanosuunnitelmien laatimisessa, sanoittaa oman tekemisensä 2250 viitekehyksen näkökulmasta ja nostaa aiheen yhdeksi prioriteeteista. Esitys meni läpi, suositukset nousevat tekemisemme ytimeen 120 eri maassa ja 7139 paikallisyhteisössä.
Syksyn mittaan on odotettavissa YK:n uusi nuorisostrategia, se antaa meille kaikille yhteistä suuntaa. Uskon, että se nostaa nuoret yhteisen tekemisen ytimeen tekijöinä ja korostaa rauhan tekoja nuorten syrjäytymistä vastaan. Yksi asia lienee varmaa: mitä enemmän nuorilla on syitä elää, sitä vähemmän heillä on syitä kuolla. Tämän eteen tehdään enemmän!
Juha Virtanen
Suomen YMCA:n liiton pääsihteeri