“Me ollaan kaikki palestiinalaisia” – Kirkon koulussa kristityt ja muslimit opiskelevat sulassa sovussa

Kello soi ja lapset rynnivät hurjaa vauhtia Toivon koulun suurelle pihalle. Meteliä riittää. Vanhemmat oppilaat liikkuvat hillitysti pihan reunoilla. Opettajia ei pihalla näy.

Kaksi 11. luokan oppilasta juttelee aidan luona. He ovat Wadie Qaqunda (16) ja Tala Nimer (16), molemmat huippuoppilaita. Wadie on kristitty, Tala muslimi. Uskonnolla ei ole mitään vaikutusta heidän ystävyyteensä – näin he vakuuttavat.

“Uskonto ei erota meitä millään tavoin. Olemme ennen kaikkea palestiinalaisia, ja se yhdistää meitä vahvasti. Parhaat ystäväni ovat kristittyjä”, Tala Nimer selvittää.

“Minun parhaimmat ystäväni ovat muslimeja. Elämme rauhassa eikä kukaan yritä käännyttää tai vaikuttaa toisen uskoon. Elämä loppuisi jos alkaisimme taistella uskonnon takia. Uskonto ei ole millään tavalla ongelma”, Wadie Qaqunda vahvistaa.

“Usko on henkilökohtainen asia, ihmisen ja Jumalan välinen. Toisen usko ei kuulu minulle”, Tala painottaa.

Kristityt paastoavat solidaarisuudesta

“Rakastan joululauluja ja laulan niitä koulun kuorossa kuten monet muutkin muslimit. Laulan mieluusti myös pääsiäislauluja”, Tala Nimer yllättää.

Useimmat muslimit juhlivat hänen mukaansa joulua jollain tavoin. Usein joulukuusi koristaa koteja. Monet osallistuvat myös pääsiäisen juhlintaan. Samoin kristityt osallistuvat muslimien juhliin.

Wadie kertoo, että yläluokkien kristityt oppilaat osallistuvat muslimien ramadanin viettoon paastoamalla ainakin osittain näiden kanssa. Koulupäivänä ei syödä, mutta öisin syödään.

“Monet kristityt osallistuvat myös paastokuukauden päättävään suuren juhlaan id al-fitr -juhlaan, jolloin syödään herkullisia ruokia”, Wadie kertoo.

Kirkon koulussa muslimit ovat enemmistö

Nuorten koulu on paikallisen luterilaisen kirkon koulu. Suomen Lähetysseuralla on siellä 90 kummioppilasta. Ramallahissa Länsirannalla sijaitsevalla koululla on hyvä maine ja myös muslimiperheet lähettävät sinne mieluusti lapsiaan. Koska muslimiväestö kasvaa kaupungissa nopesti, koulun 458 oppilaasta jo lähes 80 prosenttia on muslimeita.

Toivon koulun kristilliset arvot näkyvät suvaitsevaisuutena, toisten kunnioittamisena, sukupuolten tasa-arvona ja rauhankasvatuksena. Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon pappi on vahvasti läsnä koulussa. Uskontoa opetetaan eri ryhmissä, mutta pari kertaa kuussa on yhteistunti, jossa pohditaan islamia ja kristinuskoa yhdistäviä ja erottavia asioita.

Toivon koulun uusi rehtori Naseef Mu’allem sanoo: “Tavoitteeni on tehdä Toivon koulusta demokratian ja rauhan malli koko yhteiskunnalle. Se alkaa siitä, että oppilaiden mieli avautuu mahdollisuuksille.”

Hänestä ihmisten pitää muuttua aktiivisiksi muutoksen edelläkävijöiksi.

“Olen kouluttanut opettajamme rohkaisemaan oppilaita kyselemään, ajattelemaan kriittisesti ja ennen kaikkea unelmoimaan.”

Teksti ja kuvat: Sari Lehtelä / Suomen Lähetysseura

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *