Suljen työpöydällä olevan tietokoneeni, otan kännykkäni ja laitan ne pieneen laukkuun. Laukun olen ostanut ystävältäni. Hänen sydämellä on lähetystyön asiat. Hymyilen hiljaa ja muistan häntä. Nousen ja menen Kalevan kirkon keittiöön. Siellä meidän suomen kielen harjoittelussa oleva irakilainen nainen on jo laittamassa kahvikuppeja kärryyn. Halaamme ja kyselemme kuulumiset. Iloitsen, että hän on täällä tänään.
Teemme kahvit loppuun yhdessä ja viemme kärryn yhdessä Marhaban-keskuksen tiloihin. Meillä on joka päivä tarjolla jotain pientä juotavaa ja syötävää. Joinain päivinä teemme yhdessä ruokaakin. Otamme kahvit ja istumme alas. Pohdimme edellistä päivää, silloin väkeä oli paljon. Teimme kortteja, jotka antaisimme diakoniatyölle vietäväksi vanhuksille. Niihin täytyisi kirjoittaa osaan vielä hyvän kevään toivotukset. Päätämme jättää sen toiseen päivään. Kuulen askeleita ja käännyn. Sieltä tulee Niina yhdessä Alin kanssa. Halaamme ja kehotan tulijoita kahville. Väkeä alkaa hiljalleen tulla.
Marhaban-keskuksen nimi tarkoittaa arabiaksi tervetuloa. Paikka on tarkoitettu kaikille tamperelaisille, mutta olemme iloinneet lukuisista turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista. Lähes joka päivä Marhaban-keskukseen tulee joku uusi kävijä. Juttelemme yleensä heidän kanssa, kertoilemme mitä teemme päivisin tai pohdimme kävijän mielessä olevaa asiaa. Tiedän, että monelle ystävistäni on kotimaassaan normaalia elää pommitusten ja jatkuvan epävarmuuden keskellä. Nyt Suomessa odotetaan turvapaikkapäätöstä ja pelätään kotiin jääneiden puolesta. Odottaminen on haastavaa, kun päätöksiä on saanut odottaa monia kuukausia, jopa vuosia.
Kuulen kiljuntaa Marhabanin sohvalta, Tytti osoittaa riemuissaan kohti ovea ja nousee ylös lähteäkseen sitä kohti. Käännän katseeni Tytin osoittamaan suuntaan. Ovella on monta kuukautta reissussa ollut Layla. Laylan tuttu naurunremakka alkaa kaikua huoneessa, kun minäkin suuntaan häntä kohti halaamaan. Ihana nähdä! Halauksien jälkeen istumme kuuntelemaan reissun eri vaiheita.
Marhabanissa haluamme yhdessä tuoda toivoa ja iloa kaikkien siellä kävijöiden päivään. Uskomme siihen, että kullakin meillä kävijöillä on taitoa ja osaamista, joka ansaitsee tulla näkyväksi. Päivät kuluvat yleensä nopeasti. Jaamme yhdessä elämää jutellen, tehden ruokaa, pelaten pelejä ja monella muulla tapaa. Ystävystymme, mutta samalla yritämme tehdä helpoksi uusien ihmisten solahtamisen Marhabaniin.
Rauha tarkoittaa Marhabanissa arjen soljumista, hyviä hetkiä ja surujen pohdintaa. Olemme ihmisenä ihmiselle, ystävinä.
Maria Haapavaara
Projektityöntekijä
Marhaban-keskus
Tampereen tuomiokirkkoseurakunta
kuva: Pia Korri
Toivoa on. Tervetuloa Marhabaniin, kulttuurien kohtaamispaikkaan!
There is hope. Welcome to Marhaban, intercultural meeting place.
Osoite: Kalevan kirkko, Liisanpuisto 1.
https://www.facebook.com/MarhabanTampere