“Matka ei ole ollut helppo, mutta saamamme kokemus on korvaamaton”, lukee Rauhan talon seinässä. Rauhan talo tarjoaa nuorille, naisille ja sisällissodan uhreille paikan keskustella kokemuksistaan ja opetella rauhanomaista elämää.

Kolumbian yli viisikymmentä vuotta kestänyt sisällissota jätti syvät arvet ihmisiin ja yhteisöihin. Rauha on hauras. Vielä on pitkä matka siihen, että eri osapuolet pystyvät elämään rauhanomaisesti yhdessä. Kolumbian luterilaisen kirkon Rauhan talo on paikka, jossa ihmiset voivat kohdata ja puhua.

– Medellinin Emaus-seurakunnan vapaaehtoiset aloittivat vuonna 2016 Rauhan talo -hankkeen, jota Lähetysseura nyt tukee. Rauhan talon ideana on tarjota psykososiaalista tukea ja rauhankasvatusta erityisesti nuorille, naisille sekä sisällissodan uhreille. Rauhan talo tukee ihmisiä rauhanomaisessa yhteiselossa sekä antaa työkaluja traumoista selviämiseen niin yksilö- kuin yhteisötasolla, Lähetysseuran Kolumbian-työntekijä Riikka Leskinen kertoo.

Rauhankasvatus tuo uusia näkökulmia

Medellin on yksi Kolumbian väkivaltaisimmista ja kahtiajakautuneimmista kaupungeista. Siellä on paljon maan sisäisiä pakolaisia sekä puolisotilaallisten joukkojen toimintaa. Väkivalta, huumekauppa ja jengit rehottavat. Erityisesti nuoret ovat alttiita väkivallalle ja ihmisoikeusloukkauksille, osa uhreina, osa väkivallantekijöinä.

Rauhankasvatusta tehdään muun muassa erilaisten koulutusten ja työpajojen kautta: teatteri- ja taidetyöpajoja; koulutusta konfliktien ratkaisusta, viestinnästä, tasa-arvosta ja naisista yhteiskunnan rakentajina. Paikallisjohtajille on oma diplomikurssi rauhankasvatuksesta. Rauhan talossa toimiva Café Lutero tarjoaa väkivallattoman kokoontumistilan.

– Yksi Medellinin kaupunginosista on köyhä ja väkivaltainen Comuna 13. Siellä järjestettiin viime vuonna nuorille neljä työpajaa, joiden aiheet vaihtelivat afrotanssista ja teatterista elämän suunnittelemiseen ja sen pohtimiseen, mitä on olla afrokolumbialainen Medellinissä, Riikka kertoo.

– Nuoret olivat hyvin tyytyväisiä työpajoihin. He kertoivat itsetuntonsa ja identiteettinsä vahvistuneen. He myös tutustuivat alueen muihin nuoriin ja saivat uusia näkökulmia siihen, miten suhtautua rasismiin ja syrjintään.

Diplomikurssilla on käyty läpi Kolumbian konfliktiin liittyviä asioita eri näkökulmista. On puhuttu konfliktin syistä ja seurauksista sekä maan ihmisoikeustilanteesta.

– Tämä on auttanut osallistujia ymmärtämään konfliktin kokonaisvaltaisuutta sekä maan todellisuutta. Kurssi on antanut heille myös käytännön työvälineitä haavoittuvimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten kanssa työskentelyyn.

Lisää aiheesta löytyy Riikka Leskisen blogista

Teksti: Kirsi Elo / Artikkeli julkaistu suomenlahetysseura.fi-sivuilla

Kuva: John Hernandez