Kenialainen Paul Cheliwo laiduntaa vuohiaan akaasiapuun alla.

Vuohi, kuivan maan supersankari, rakentaa rauhaa

Kenian maaseudulla paimentolaiskansat joutuvat mukautumaan sääoloihin. Kuivat kaudet herättävät epätoivoa ja levottomuutta.

Pokot-heimo sinnittelee rutikuivalla Kolowan maaseudulla Keniassa. Sadekausien välinen kuivuusjakso voi kestää yli puoli vuotta ja toimeentulon mahdollisuudet ovat minimissä. Ainoastaan karja voi pelastaa. Hyvinvoivat vuohet kirmailevat niin kuin niillä ei olisi mitään hätää vielä silloinkin, kun vilja on jo kuivunut.

Kuivan kauden jatkuessa elämä käy kuitenkin yhä vaikeammaksi. Lopulta maidon tulo ehtyy. Eläimiä on myytävä, jotta voisi ostaa ruokaa ja kustantaa lasten koulumaksuja. Tilanne näyttää päätyvän kohti umpikujaa.

Silloin pokot-soturin katse saattaa kääntyä naapuriheimon puoleen. Marakwet-kansalla on kaikkea. Raikas vesi valuu vuorelta vuolaana. Valtavat mangopuut kantavat runsasta hedelmää. Karjalaumat ovat suuria.

Tilanne saa heimot ottamaan yhteen ja molemmin puolin heimorajaa ihmisiä on kuollut aseellisissa yhteenotoissa. Karjalaumat ovat vaihtaneet omistajaa. Leskiä on paljon.

Rauhaa sanoin ja teoin

Kirkon Ulkomaanapu työskentelee alueella lievittääkseen vihollisuuksia. Rauhankokouksissa selvitetään asioita, jaetaan aterioita ja puhutaan järkeä.

Mutta koska väkivaltaisuudet johtuvat pohjimmiltaan elämisen mahdottomuudesta pokotien alueella, ei puhe ole riittävä ratkaisu. Uusia kahakoita ehkäistään parantamalla toimeentuloa. Ja mikäpä olisi näissä oloissa parempi ratkaisu kuin vuohi.

Viime vuonna molempien heimojen jäsenille jaettiin 300 vuohta, kolme vuohta per perhe. Vuohia saivat sellaiset perheet, joissa oli ollut kovia menetyksiä konfliktin vuoksi. Ajatuksena oli sekä auttaa perheitä selviytymään että lievittää katkeruutta ja siten ehkäistä koston kierrettä.

Paul Cheliwo sai kolme vuohta ja uuden toivon

Yksi vuohia saaneista on 43-vuotias seitsemän lapsen isä Paul Cheliwo. Hän laiduntaa vuohiaan valtavan akaasiapuun alla. Vuohien määkiessä taustalla Paul kertoo elämästään.

”Minulla oli yli sata vuohta. Olin kokonaan riippuvainen karjasta”, Paul muistelee. ”Olin vuohien kanssa, kun hyökkäys tapahtui. He yrittivät ampua minua, mutta minä pakenin.”

Naapuriheimon karjavarkaat veivät koko perheen toimeentulon. ”Minusta tuli yhtäkkiä hyvin köyhä.” Karjavarkaudesta lähtien Paul on tehnyt sekalaisia töitä kenelle tahansa, joka maksaisi jotakin.

Mies kiittelee vuohien merkitystä: ”Sain kolme vuohta, joista yksi on synnyttänyt kilin. Elämäni alkoi uudelleen.”

Valitettavasti rauhantyölle on tarvetta edelleen. Tälläkin viikolla kaksi ihmistä kuoli yhteenotossa lähistöllä, Paul kertoo. Monella karjapaimenella roikkuu rynnäkkökivääri olalla. Voi vain toivoa, että aseille ei tulisi käyttöä.

Teksti: Pertti Keinänen / Kirkon Ulkomaanapu
Kuvat: Jari Kivelä

Tiesithän, että Kirkon Ulkomaanavun tuottaman globaalikasvatusmateriaalin avulla voit käsitellä rauhankysymyksiä erilaisten ryhmien kanssa.

 

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *