Pastori John Hernández ohjaa piskuista laumaa luterilaisia kristittyjä Medellinissä Kolumbiassa ja tekee työtä rauhan ja demokratian puolesta.

“Monet lähtevät katolisesta kirkosta evankelisiin kirkkoihin. Katolinen kirkko Kolumbiassa on hyvin perinteinen ja konservatiivinen. Ihmiset haluavat intiimimpää hengellisyyttä”, John Hernández (47) arvioi.

Hän asuu vaimonsa ja perheen neljän lapsen kanssa kymmenen minuutin kävelymatkan päässä pahamaineisesta Comuna Trece -lähiöstä. Pastorin kotitalo on myös kokoontumispaikka, jossa pidetään erilaisia kursseja ja teatterityöpajoja alueen nuorille sekä ryhmiä väkivallan uhreiksi joutuneille naisille.

“Meillä ei ole vielä tarpeeksi jäseniä, jotta voisimme olla seurakunta. Siihen tarvitaan 50 konfirmoitua, aikuista jäsentä. Nyt heitä on 22.”

Hernández kertoo, että keväällä seitsemän aikuista pääsi ripille ja kolme kastettiin. Kesällä kastettiin lisäksi viisi lasta.

“Kuka tahansa voi viljellä kokaa”

Medellin tuli tunnetuksi huumekauppias Pablo Escobarin ja Kolumbian merkittävimmän huumekartellin kotikaupunkina. Monet suomalaisetkin ovat katsoneet Netflixin Narcos-sarjasta huumekaupan veristä ja sarjassa osin romantisoitua historiaa.

Netflix-palvelun kautta esitetty sarja vetää Medelliniin matkailijoita, joille tarjotaan Pablo Escobar -teemaisia kierroksia. Rauhansopimuksen jälkeen erityisesti saksalaiset ja amerikkalaiset turistit ovat uskaltautuneet maahan.

“Medellinissä on myös huumeturisteja. Osa matkailijoita etsii kokaiinia, marihuanaa ja prostituoituja. Nyt kuka tahansa voi viljellä kokaa, ennen se oli kartellin käsissä.”

Hernándezin mukaan Medellin on ollut aina hyvin väkivaltainen kaupunki. “Huumeraha on korruptoinut eri instituutiot. Haluaisimme voittaa tämän historian, mutta vielä emme ole päässeet siitä yli. Suuri osa väestöstä on politiikkaa vastaan. He eivät luota tuomareihin tai oikeusjärjestelmään eivätkä armeijaan.”

“Entiset sissit pyysivät anteeksi”

Hernández kertoo osan nuorista ihailevan huumekaupan mahdollistamaa elämäntyyliä.

“Nuoret ovat väsyneitä konfliktiin. He haluavat saada nopeasti rahaa ja seurata kallista muotia. He haluavat elää kuin huumekingi. Tyyliin kuuluvat hienot autot, ylelliset vaatteet, kauneusleikkaukset ja pitkät, hyvin hoidetut hiukset.”

Nuoret tarvitsisivat Hernándezin mielestä enemmän mahdollisuuksia opiskella ja päästä eteenpäin elämässä. Valtion yliopistoihin on vaikea päästä, yksityisissä oppilaitoksissa opiskelu on kallista.

“Toivomme, että nuoret oppisivat, mitä on oikea demokratia. Haluamme tukea heitä löytämään mahdollisuuksia osallistua, opiskella ja tehdä töitä. Kun nuoret oppivat ratkaisemaan konflikteja väkivallattomasti, on toivon mahdollisuuksia.”

Hernández vastaa Medellinissä Lähetysseuran tukemasta työstä alueella. Viime vuonna alkoi kehitysyhteistyöhanke, jossa entisiä FARC-sissejä autetaan sopeutumaan takaisin yhteiskuntaan.

Pastori kertoo merkittävänä pitämästään tilaisuudesta Llanogranden kylässä, jossa asuu 80 entistä sissiä. Siinä he pyysivät uhreiltaan julkisesti anteeksi.

“Ihmiset, jotka ovat eläneet väkivallan keskellä, pystyvät todella näkemään rauhanprosessin tuoman muutoksen. Valitettavasti väkivalta on nyt tulossa takaisin. Toivon, että ihmiset nousisivat väkivaltaa vastaan.”

Teksti: Marjatta Kosonen
Kuva: Kirsi Elo

“Minulle antaa toivoa haave, että voimme kerran elää erilaisessa maailmassa. Ehkä meillä Kolumbiassa on 50 vuoden päästä yhtä hyvä tilanne kuin Suomessa nyt”, pastori John Hernández sanoo.